Eilen saatiin vaikka mitä aikaan talolla. Mies jatkoi ulko-oven kaunistamista, ja minä tein päivän päätteeksi oveen hortensiakranssin oman pihan kukista ja kasveista. Voi mitä luksusta!
Olenko muistanut kertoa, miten onnellinen olen omasta pihasta? Heh, olen ehkä maininnut asiasta noin kymmenen kertaa! On niin ihanaa luoda omaa puutarhaa. Olen aina haaveillut vanhasta talosta, ja nyt saan vähitellen tehdä talosta ja pihasta meidän näköisemme.
On myös mahtavaa, kun Mortti saa temmeltää vapaana aidatulla pihalla.
Odotan jo, että pikkulinnut löytävät pihan. Olen hankkinut niille linnunpöntön ja aion hankkia toisenkin. Naapurissa näin punarinnan, lempparilintuni! Närhet pyörivät myös lähistöllä ja korpit lentelevät yli. Ihanaa! Rakastan lintuja.
Hortensiakranssi oman puutarhan kukista
Tein ensimmäisen kerran vuosiin kranssin oikeista kukista. Vielä sain jotakin aikaan – ja ikiomista hortensioista! Oman pihan kukkien käyttäminen tuntuu erityisen ihanalta.
Ovi on nyt kuin karamelli! Siihen näyttää tosin roiskahtaneen valkoista maalia. Pitää siistiä pois. Kranssin ja miehen tekemien koristelistojen ja maalauksen myötä vanha ulko-ovi kaunistuu vähitellen.
Kuisti sai eilen kukkalaudan. Tuossa kasvanee ensi kesänä Mårbacka-pelargoneja. Näen jo mielessäni niiden vaaleanpunaiset kukat kuistia koristamassa.
Villiviiniä aidalle ja kivireunusta kukkapenkkiin
Istutin eilen villiviinin versotaimia aidan vierustalle koko matkalta. Tarkoituksena on saada vihreä verkkoaita vähitellen maisemoitua ja pihaan lisää vehreyttä.
Kukkapenkin kivireunuskin etenee hitaasti mutta varmasti. On siinä vielä hommaa, mutta jokainen paikalleen saatu kivi vie urakkaa eteenpäin. Multaa tarvitaan vielä lisää.
Loppuun vielä kuvia pihan kauneimmasta kukkasesta, Mortista. Hän taitaa nauttia omasta pihasta aivan yhtä paljon kuin minä!
Tänään hommat jatkuvat. Kivaa sunnuntaita!