Muutosten vuosikymmenet vol. 2

Muutosten vuosikymmenet vol. 2

Hei! Tässä tulee toinen osa postaussarjaan Muutosten vuosikymmenet.  Täytyy sanoa, että 2010-luvulla lapio viuhui lujaa meidän tontilla. Täryä suurempaa konetta ei käytetty. Kaikki on tehty lapiolla ja kottikärryillä ja suunnittelu on hoitunut omalla mielikuvituksella.

Kuva takapihalta 1.6.2011. Jälleen on pientä istutusta ilmestynyt lisää. Kuva on otettu olohuoneen ikkunasta. Edellisenä syksynä aloitettu Itäpolku kukki mukavasti.

Kappas, etupihan pensaat näyttävät vaihtuneen perennoihin. Nuo narut istutusten ympärillä olivat Akun vuoksi.

Aku viihtyi takapihan suikeroalpin päällä. Se oli Akun vakiopaikka.

  Kesällä 2012 alkoi jo näyttää melko mukavalta. Kesäkuussa 2012 kirjoitin blogini ensimmäisen postauksen.

Kesä 2012 oli Akun viimeinen. Aku vei mennessään palan sydämestäni. Aku oli vain seitsemän vuotta, kun kuoli.

Alkuun tein tuollaisin pieniä kukkapenkkejä, mutta onneksi jossain kohdin tajusin, että aina pieni ei ole kaunista. Niinpä yhdistin seuraavina kesinä noita istutuksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Aku rakasti puutarhan antimia. Erityisesti karviaisia.

Kesällä 2012 vietimme koko perhe kolme päivää Roomassa, josta lähdimme viikon Välimeren risteilylle. 

Alunperin olimme varanneet risteilyn Costa Concordialle, joka upposi. Saimme tilalle risteilyn sen sisaralukselle Costa Serenalle.

Risteilyn jälkeen muutimme koko perhe vuodeksi Helsinkiin, kerrostaloon. Olin vuorotteluvapaalla ja mieheni oli töissä Helsingissä. Tuon talven aikana tajusin, kuinka tärkeä puutarha minulle on.

Tuona talvena 2012 rakas Mikki tuli taloon.

Seuraavana keväänä muutin lasten kanssa takaisin Lappeenrantaan vuorotteluvapaani päätyttyä. Purin kaiken patoutuneen puutarhaikäväni lapioon. Alkoi totisesti tapahtua! Mikki oli hommissa mukana.

Jatkoa seuraa…

12 thoughts on “Muutosten vuosikymmenet vol. 2

  1. Ihana lukea näitä historiikkeja, pari ekaa jo luin ja meinaan vetää putkeen nuo muutkin väliin jääneet juttusi.
    Ihana tuo Aku! Ja Mikki ♥ Aloin varmaan lukea blogiasi juuri silloin, kun asuitte Helsingissä ja olen tähän asti ollut luulossa, että muutitte sitten vasta Lappeenrantaan, nyt vasta selvisi että Hki olikin lyhyt välivaihe. Tuohon on tosi helppo samaistua, että sen vuoden aikana puutarhan tärkeys kirkastui. Ja sitten tosiaan tapahtuikin! Tonttinne on kaunis, niin ihana, kun se päättyy metsikköön, on yksityisyyden ja vehreyden tuntua.

  2. WOW on kyllä piha ollut todella erilainen 2011 kuin minä olen sen tottunut näkemään. 😀 Odotan innolla jatkoa.

  3. Ihana postaus, kiitos historiatietojen jakamisesta. En tiennytkään että olette kokeilleet myös kerrostaloasumista. Pihasi on niin kaunis. Jatko-osia odotellen!

  4. Puutarhan kaipuun tajuaa varmasti syvemmin, kun asuu välillä ilman puutarhaa.
    Tässäkin taas mietin, että juuri vuosi 2012 oli minullekin se todellinen puutarhakipinän iskun hetki. Eli oli olemme todella taitaneet mennä samaan tahtiin tässä puutarhahurahduksessamme.
    Odottelen myös jatko-osaa innolla… Minä olen tainnut tulla blogisi lukijaksi vasta Lappeenrantaan paluun jälkeen.

  5. Kiitos, Saila. Kyllä se kerrostalossa asuminen kummasti kirkasti tuon puutarharakkauden laadun. Aku ja Mikki olivat ihania!

  6. Kiitos, Anneli A. Olimme koko perhe tosiaan vuoden kerrostalossa mieheni työn vuoksi. Oli se ihan kivaa vaihtelua. Tykkään Helsingistä.

  7. Totta. Voipi olla. Aloitin blogini juuri ennen Helsinkiin muuttoa.

  8. olipa mukavaa lukea näitä muisteloitasi Satu! olen ollut varmaan lähes alusta asti lukijasi, ihastuin silloin aikoinaan siihen ihanaan kuvaan pikkuisesta Mikistä, kun hän kurottaa sohvalla katselemaan isoa maailmaa Isolla kirkkolla asuessanne. aloitimme samoihin aikoihin bloggaamisen, niin monia mukavia hetkiä, joskus hieman surullisempiakin olen saanut kulkea matkassasi, kiitos niistä kaikista. toivon hartaasti, ettei nämä historiikit merkitse sitä, että ajattelet bloggaamisen lopettamista kokonaan. me muutumme, ajat muuttuvat, myös bloggaaminen muuttuu siinä kuin mikä tahansa muukin ympärillämme, silti puhallan ilmojen halki sinne kaakonkulmalle hartaan toiveeni…

  9. Kiitos! Olet ihana! Helsingissä taisin minäkin alkaa seurata blogiasi. Ihastuin Helmeen kovasti ja taitoosi tehdä monenlaista. Tällä hetkellä en ole aikeissa lopettaa, mutta syksyllä oli kyllä lähellä. Olin menettänyt totaalisesti uskoni ja intoni puutarhanhoitoon viime kesän jälkeen. Kyllä se into taitaa vielä palata.

  10. Todella paljon on pihan muuttunut. Minä olen tullut blogisi lukijaksi varmasti pari vuotta aloittamisesi jälkeen, koska Mikki oli jo menossa mukana <3

  11. Tähän aikaan aloin seurata blogiasi. Paljon on teidän puutarhassa tapahtunut tuonkin vuoden jälkeen.

Vastaa käyttäjälle Outi Krimou/Outi's life Peruuta vastaus

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: