Ensimmäiset hortensiat pääsivät maahan.

Ensimmäiset hortensiat pääsivät viimein maahan!

Ja mitä tulikaan istutettua? Etupihalle pääsivät…

Sekä

Takapihalle istutettiin kaksi syyshortensiaa.

Vielä jäi jokunen taimi odottamaan istuttamista. Eivätköhän nekin pian löydä omat paikkansa pihalta.

Koska päivä oli sateinen, kului suurin osa ajasta sisähommissa. Mieheni maalasi puuhellan kyljen mustaksi, ja äitini pesi sähkölieden sekä uunin.

Minä pesin vanhaa kaappia, jossa on ilokseni myös komuutti.

Ehdin pestä myös pari ikkunaa ja ripustaa pitsiverhon paikoilleen. Pienillä asioilla taloon alkaa vähitellen syntyä meidän näköistämme tunnelmaa.

Ilokseni näin tänään punarinnan kylpevän naapurin pihalla. Eilen käpytikka lenteli pihapiirissä, ja kuulinpa korpinkin raakkuvan. Juuri tätä olen kaivannut: lintuja, perhosia, oravia ja luonnon elämää ympärilläni.

Olen aivan rakastunut tähän uuteen taloomme ja sen pihapiiriin. Tuntuu kuin olisin jälleen elossa.

Onneani varjostaa kuitenkin epätietoisuus, kuten olen jo aiemmin kertonut. Vielä kolme viikkoa on kärvisteltävä ennen kuin saan kuulla, ovatko uutiset hyviä vai todella huonoja. Siihen saakka yritän keskittyä tähän hetkeen – taloon, puutarhaan ja kaikkeen siihen kauniiseen, joka ympärilläni juuri nyt kasvaa.