Tontilla kasvaa vain yksi iso vaahtera, eikä muita kookkaita puita vielä ole. Siksi haluan istuttaa pihaan myös uusia puita kasvamaan.
Amerikanjalopähkinä on nopeakasvuinen ja upea puu. Tällä taimella on minulle myös erityistä tunnearvoa, sillä se on lähtöisin entisestä puutarhastamme. Siellä oravat kätkivät amerikanjalopähkinän pähkinöitä ympäri naapurustoa, ja pieniä taimia pompsahteli milloin minnekin.
Sain nyt yhden tällaisen taimen uudelle pihallemme. Vaalin sitä kuin aarrettani. Kiitos, ihana entinen naapuri!
Aarrepuu kituliaan karviaisen paikalle
Taimen kohdalla kasvoi kitulias karviainen, jonka kaivoin eilen ylös. Otin siitä vain terveet versot talteen, ja loput saivat mennä.
Eilen koimme toisenkin ihanan kohtaamisen. Talomme myyjän perhettä kävi auttamassa meitä. Ystävällinen mies kaatoi moottorisahalla kaikki jäljelle jääneet kannot ja suuremmat vaahteran alut, joihin minun raivaussakseni eivät pystyneet.
Nyt piha näyttää niin paljon siistimmältä. Iso kiitos avusta!
Oksakasat pienenevät vähitellen
Äitini on hakettanut leikattuja oksia, ja minä olen levitellyt haketta puiden ja pensaiden juurille. Samalla myllätty maisema on alkanut näyttää huomattavasti siistimmältä.
Myös talon kulmilla odottavat valtavat oksakasat pienenevät vähitellen.
Mies maalasi eilen oven toiseen kertaan. Tänään pesemme oven ikkunan ja laitamme ristikon takaisin paikoilleen.
Mies leikkasi myös nurmikon.
Pensasaidan luona odottaa seuraava urakka
Pensasaidan luona odottaa vielä melkoinen urakka. Toisella reunalla kasvaa kurjenmiekkoja ja toisella päivänliljoja. Ne pitää kaivaa ylös, kitkeä huolellisesti ja siirtää parempaan paikkaan.
Tien viereen olen jo siirtänyt pensaita riviin hieman aidanteen tapaan. Pari aroniaakin odottaa vielä istuttamista.
Valtava muutos vain viikossa
Kun katselin eilen pihaa, se näytti jo aivan erilaiselta. Sitten tajusin, että olemme olleet talolla vasta viikon!
Viikon aikana olemme leikanneet ja siirtäneet valtavan määrän pensaita ja puuntaimia. Ovi ja puuhella on maalattu, nurmikko leikattu ja oksia haketettu aikamoinen määrä.
Pian pääsen vihdoin rakentamaan ensimmäistä kukkapenkkiä!
Vielä on kuitenkin pari puskaa siirrettävänä. Haluan alla olevalle tammelle lisää tilaa ja valoa, joten sen vieressä kasvavan karviaisen pitää siirtyä etupihan niin sanottuun marjatarhaan. Tuossa puskassa onkin hieman enemmän kaivettavaa ja kannettavaa.
Onnea ja pelkoa
Olen ollut koko tämän viikon niin onnellinen, kun olen saanut riekkua pihalla ja nähdä omin silmin, kuinka uusi puutarhamme alkaa vähitellen muotoutua.
Vähän tätä riemua varjostaa kuitenkin TT-kuvien tulosten odottaminen. Pelottaa, loppuuko tämä onni kuin kanan lento.