Jee! Köynnösportti pääsi vihdoin paikalleen, samoin ensimmäinen pätkä verkkoaitaa. Istutin aidan viereen pallohortensian, ja porttia pitkin saa myöhemmin kiipeillä lumikärhö. Aitaan tulee vielä ylärima tukevoittamaan sitä, ja portin asennusteipitkin toki poistetaan.
Ajattelin leikata taustalla näkyvän marja-aronian jatkossa puun malliseksi. Siten tästä kohdasta ei tule liian ahdas. Marja-aroniasta kasvaa melko suuri, ja minä vielä änkesin kauneudeksi pallohortensian aidan viereen.
Jätin kohopenkkien väliin miehelle polun. Hän oli siitä mielissään.
Äitini kitki raparperipenkin. Rikkaruohojen seasta löytyi varmaan pari sataa kotiloa! Kyllä tuolla vielä kitkemistä riittää. Heinikot ovat oikeita kotilokasvattamoita. Raukat tulevat saamaan kylmää kyytiä ensi keväänä, jahka paikat vähitellen siistiytyvät.
Sain eilen myös lääkäriltä puhelun. Toisen lääkärin puheluaika olikin vähin äänin poistettu ajanvarauksistani. Tämä saamani puhelu oli kuitenkin juuri se, jota olin jännittänyt.
Ilmeisesti suureen huoleen ei ole aihetta. Varmuuden vuoksi minulle tehdään vielä magneettikuvaus. Sitä nyt sitten odottelen – mutta tämän tiedon jälkeen on ainakin hieman helpompi hengittää.
Hyviä uutisia sait!
Jep🥰
Syvä huokaus ja hyvä juttu että sait välillä positiivisiakin uutisia. Tuo kulkuaukko oli hyvä päätös. Todella kiva tulee tuosta portista. Lumikärhö kasvaa nopeasti. Järkevä aidanne vatukosta. Minulla oli entisessä pihassa aivan valtava vatukko. Entisen isäntäväen istuttama. Lapsilla oli salamaja keskellä. Lasten kasvettua yritin hävittää edes pienen osan. Hirveä urakka koska juurakko on tiukassa. Nurmikolta sen saakin pidettyä kurissa leikkaamalla. – terkuin pienen pihan Tuija
Todella isot juuret! Niissä riitti kaivamista.
Onneksi tuli toistaiseksi hyviä uutisia.
Portti näyttää hyvälle, kunhan kasvit ympärillä kasvavat.