Kukkia, kukkia!

Kukkia, kukkia!

Hei! Aika on taas mennyt enemmän kuin nopeasti. Olin parina päivänä Harjussa opiskelemassa kukkasidontaa tällä viikolla.

Enpä voinut vastustaa kiusausta olla linssiluteena ihanassa kukkakehyksessä, jonka opiskelukaverini rakensi yhdessä opettajamme kanssa KouAhead-messuille Kouvolaan. Itse puuhailin vähän maallisempien töiden parissa. Koska töitteni vuoksi olen läsnä vain joissain lähipäivissä, on tarkkaan valittava ne tärkeimmät jutut, joita teen. Tämän ja viime viikon teemoina oli surusidonta. Ylitin itseni uurnakoristeen teossa. Ensin piti tehdä pohja rautalangasta ja kukat liimattiin ko. pohjaan. Sekä rautalangan kanssa puuhailu, että liimaaminen ja ylipäänsä kaikki pikkutarkka näpertely on minulle kauhistus. Ja haa! Sainkin ihan siistiä jälkeä aikaan. Ehkä minulla on vielä kukkaliimankin kanssa toivoa?

Toinen uurnakoriste ei onnistunut  ihan yhtä hyvin. En tajunnut, ja opekin unohti sanoa, että kukat olisi kannattanut liimata rakentamaani ”tikkumattoon” tikkujen suuntaisesti. Minä liimasin ne just toisinpäin, kun ajattelin, että valuvat alaspäin. Näin ollen lopputulos oli vähän sekava ”ristikkäissuunnan” vuoksi.

Tein myös ”vaihtoehtoisen, luonnonmukaisemman” arkkulaitteen. Siitä tuli suht ok.

Ja aina, kun jää luppoaikaa, teemme kimpun spiraaliin. No, eipä tullut kummoinen…

Eilen vakituinen opettajamme oli messuilemassa ja meillä oli sijainen. Hänen kanssaan teimme arkkulaitteen sieneen ja surulaitteen.

Arkkulaite, jonka tein opettajan ohjauksessa, onnistui hyvin. Surulaite, jonka tein omin päin ja vähän kiireessä, ei onnistunut yhtä hyvin. Kuvista virheet näkyvät paremmin kuin hyvin. Luonnossa en niitä huomannut, kun tosiaan tein surulaitetta kellon kanssa kilpaa.

Jep! Ja ensi viikolla surusidonta osaltani jatkuu seppeleiden merkeissä. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa vihdoin iloisemmat teemat häitten merkeissä. Jes!

Meikä vääntää viikonloppuna taas kerholle kukkajuttuja ja lauantaina menen kukkakauppaan harjoittelemaan. Kranssejakin joulumyyjäisiin pitäisi ehtiä tehdä. Kivaa loppuviikkoa!

40 thoughts on “Kukkia, kukkia!

  1. KoKauniita kaikki! Vaaleanpunaiset neilikat on minun suosikkeja. Kovasti on kukkasidonta puuhia sinulla.

  2. Minusta uurnakukat ovat hienosti laitettu! Onnistuit mielestäni molemmissa.

  3. Kauniita ovat kaikki. Tuo vaaleanpunanen neilikka on kaunista. Ensimmäisen kerran näin luonnonmateriaaleja kukkalaitteissa, näkkyykö siellä rentunruusunkin kuivia kukintoja? Ei hullumpi. Kiirettä on siullakin!

  4. Ihana tuo ensimmäinen kuva! Hienoa työtä olet tehnyt näiden "surukukkien" kanssa. Enpä ole tiennyt että uurnaankin laitetaan kukkakoristelu. Nyt rupesin oikein pohtimaan että onko se ihan yleinen käytäntö? Meillä oli ihan vaan pelkät uurnat sekä äitini että isäni uurnanlaskutilaisuudessa.
    Aiotko kokonaan siirtyä kukka-alalle kun valmistut?
    Mukavaa viikonloppua sinulle! Blogissani on arvonta. Tule mukaan osallistumaan!

  5. Niin kauniita ja myös tuollaisen puuarkun haluaisin itselleni, en haluaisi mitään koreaa. Sydämellistä viikonloppua Satu <3

  6. Hienot ja runsaat kukkalaitteet olet tehnyt! Mielestäni suurin virhe surusidonnassa on se, että kukat tippuvat siitä kun joutuu kuljettelemaan laitetta moneen paikkaan. Hyvin usein niitä tippuu monesta laitteesta pitkin hautajaissaattuetta. Tekijöillä onkin varmaan monesti kiire niitä tehdessä. Mukavia opiskelupäiviä sinulle!

  7. Kauniita ovat! Nyt lyö ihan tyhjää, mikä onkaan tuo ihana valkoinen kukka ekassa uurnakoristeessa?!

  8. En minä ainakaan mitään virheitä näe 🙂 Kaikki ovat todella kauniita. Taitavaa työtä!
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

  9. Äläpä nyt ole liian kriittinen itsellesi. Kaikki tosi upeita ☺ hyvää viikonloppua 🥀🥀🥀

  10. Sinä olet niin kriittinen tekeleitäsi kohtaan. Minusta kaikki on upeita <3

  11. Kyllä alat Satu olla tosi taitava – minusta nuo tekemäsi työt ovat aivan ammattilaisen työtä!

  12. Vallan kauniita kaikki! Ammattilainen työssään. Ei oikein pysty nimeämään kauneinta, kun kaikki ovat niin huikeita.

  13. kyl saa työ tekijäänsä kiittää, olet todella jo taitava Satu! minusta tuo ristikkäin tehty sidonta "tikkumattoon" on just noin hyvä. kukkaismaailma on vienyt sinut mennessään, kohtahan sul on uranvaihto edessä;)

  14. Kiitos, Kristiina. Eihän sitä tiedä. Jos jaksan, saatan jatkaa opintoja, mikäli se onnistuu. Saa nähdä. Kiitos, pitääpä tulla.

  15. Kiitos, Emilie. Minulle on opetettu, että surulaitteen pitää kestää pientä ravistelua. Siihen pyrin.

Ilahdun kommenteista. Kiitos, kun kommentoit!

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: