Puutarhavuosi 2019 vol. 1

Puutarhavuosi 2019 vol. 1

Heips! Mitäpä sanoisin puutarhavuodesta 2019? Se oli kertakaikkisen outo ja vähän lannistavakin. Juuri, kun puutarha oli kauneimmillaan, iski 1.7.2019 tänne Lappeenrantaan armoton raekuuro. Siivosimme sen jälkiä lähes viikon, eikä kaunista enää tullut. Isolehtiset kasvit olivat kuin haulikolla rei’itettyjä. Lopun surkeuden kruunasi armoton kuivuus.

Olen ollut intohimoinen puutarhaharrastaja viimeiset kymmenen vuotta ja enemmänkin. Viime kesänä olin aika valmis lyömään hanskat tiskiin. Jo toinen kuiva kesä peräkkäin ja tuo raekuuro. Pikkuinen Morttikin toi oman haasteensa puutarhailuun ;O)…

No, oli kauniitakin hetkiä ennen tuota heinäkuun ensimmäistä.

Toukokuun puolivälissä kukkivat syksyllä istuttamani kolmisen tuhatta sipulikukkaa. Saa nähdä, mitä tulevana keväänä kukkii, sillä en istuttanut yhtään sipulia. En ainoatakaan! Se kertonee jotakin puutarhamasennukseni tasosta.

Mortti…huoks.

Kesäkuun puolivälissä Länsipolulla oli todella kaunista.

Kivalle näytti takapihallakin.

Tein kesäkuussa kesän ainoan kukkakimpun. Häihin, ihanalle morsiamelle.

Kesäkuussa viikko ennen myrskyä pionit kukkivat ihanasti!

Ja sitten… Kaikki meni sileäksi. On oikeastaan hyvä, että ryhdyin kirjoittamaan tätä postausta. Olen ihmetellyt, mihin rakkauteni puutarhaan on kadonnut. Tuossahan se tuli kerrottua. Äärimmäisen hankalat sääolosuhteet jo kahtena kesänä peräkkäin. Yritän vielä ensi kesän ja jos säitten herra on edelleen samoilla linjoilla, luovutan. En ole luovuttajatyyppiä, mutta rajansa on meikäläisenkin sietokyvyllä. Toivokaamme siis hyvää puutarhakesää 2020 ja mielellään koko vuosikymmentä. Kirjoitan puutarhakesästä 2019 vielä jatko-osan… Miten sinun kesäsi 2019 sujui?

11 thoughts on “Puutarhavuosi 2019 vol. 1

  1. Älä luovuta vaikka säät saavat masentuneeksi. Pionit ovat sinnikkäitä ja niissä on paljon vaihtelua miten kukkivat. Tuo viime kesän raekuuro teillä oli kyllä hurjan, muistan kuvasi siitä, en ole moista koskaan kokenut.

  2. Minusta on lohdullista, että joku muukin koki viime kesän kehnoksi puutarhaharrastajalle. Minua suoraan sanottuna potutti ja vähän harmittaa edelleenkin kun ihmiset kehuvat viime kesää oikeaksi puutarhurin unelmakesäksi. Sen myönnän, että on huonompiakin ollut, mutta eipä heinäkuun alkuun ja heinä-elokuun vaihteeseen sattuneita melkein hallajaksoja voi loistokesäksi kehua. Alkukesällä kuivuus ja tuulisuus vaivasivat, ja syksyn kylmyys iski jo heti syyskuun alussa. Tuollaista raekuuroa meillä ei onneksi viime kesänä ollut, mutta 18.7.2017 puutarha oli riekaleita ja reikiä täynnä eikä se siitä ehtinyt ennen syksyä entiselleen toipua. Seuraavana keväänä kaikki harmitus unohtui, kun kasvit lähtivät entistä ehompina kasvuun. Vuodet ovat erilaisia. Ehkäpä tänä vuonna on sinun vuorosi nauttia täydellisestä puutarhasäästä. Eiköhän sinulla kukoista puutarhassa keväällä vaikka mitä, vaikka sipulit jäivätkin istuttamatta. Ehkä jokin perenna nouseekin loistokkaasti esille, kun värikylläinen tulppaani-ilottelu ei vie huomiota? Tänä vuonna Morttikin ehkä osaa jo käyttää polkuja… 😉

  3. Miten upea tulppaanimeri! Kuvien perusteella kaunis (vaikkakin ilmeisen koetteleva) puutarhavuosi takana – ja uusi ihana kesä edessä! Puutarhanhoitoon kiteytyy Michelle Obaman omaelämäkerran mukaan sekä ahkeruus että toivo. Ja kaiketi yltiöoptimismi. Niillä sitten mennään! Hyvää uutta vuotta!

  4. Oli kyllä kuivin kesä ikinä. Jopa meidän pieni pihapläntti meinasi kuivua kasaan. Muistan miten kauhistelin tuota raekuuroa, teki kyllä kunnon tuhot teidän pihalle. Toivottavasti ensi kesä olisi hieman iisimpi kuin viime kesä.
    Ihanaa viikonloppua sinulle Satu <3

  5. Minä muistan kaksi karun kuivaa kesää peräkkäin, toissa- ja viime kesän! Jouduin vesijohtovedellä kastelemaan nääntyviä perennoja. Jopa vanhat kestoperennat olivat kuolla janoon. Tulihan sitä vettäkin, kaatamalla, juuri, kun pionit olivat kauneimmillaan..! Mutta tuon raekuuron väistimme. Yritetään, Satu jaksaa, koska puutarhapuuhat ovat meille kuitenkin tärkeitä ja voimaannuttavia – takaiskuista huolimatta. Tuo tulppanien aika on huikean kaunis, sieltä nousee vielä runsaasti kukkia tänäkin keväänä!

  6. Pitää vielä yrittää ensi kesä. Teen sitten syksyllä päätöksiä.

  7. Sitä unelmakesää minäkin olen ihmetellyt. Unelma oli kaukana. No, kaatosadekesä olisi ehkä ollut vielä huonompi ja onhan niitä ollut useampi ennen näitä kahta hellekesää. Nykyisin joka kesä tuulee. Mortti on jo paljon rauhoittunut, joten toivossa eletään..

  8. Kiitos. Pitää yrittää pitää toivoa yllä. Hyvää tätä vuotta!

  9. Niin oli, tosin meillä tuli siinä myrskyssä saman verran vettä kuin monena kesänä yhteensä. Kaikki lainehti. Kiitos, Outi. Mukavaa viikonloppua.

  10. Sama täällä. Kuivaa oli. Pakko kai yrittää. Jos tämä kesä menee mönkään viime kesänä lailla, lyön hanskat tiskiin. Se oli sitten siinä.

  11. Niin säitten armoilla täällä mennään ja tietysti myös oman kunnon ja fiiliksen mukaan. Ainakin puolet noista sipulikukista nousevat kevään tullen kukkimaan ja monet muutkin kasvit. Hanskat tiskiin, mutta mites sitten kun kaikki jää silleen…. onneksi kuitenkin kevään kasvun ihme tarttuu myös meihin ja taas yritetään. Se on muuten puutarhahörhöjen luonteen piirre, ei me kuitenkaan lannistuta koskaan ihan lopullisesti. Tsemppiä… ❤️

Vastaa käyttäjälle Kukkaiselämää Peruuta vastaus

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: