Uskomatonta

Uskomatonta

Hellurei!

Ihanaa, kun sataa. Enpä olisi muuten uskonut joskus näin sanovani…

Edelleen olen pysytellyt puutarhasta poissa. Mikähän minuakin vaivaa? Ei vain löydy intoa. En olisi tätäkään uskonut.

Eilen kuitenkin sain kinkkuni ylös sohvalta, kun näin tuon yllä olevan kuvan näyn. Pitkät varjot, auringon kultaamat lehdet. Kävin nappaamassa muutaman kuvan.

Takapihan ”pääpenkissä” on kovin multaisaa, kun viikko sitten äkäpäissäni leikkasin pikkusydämet alas. Näyttää siellä muutama jo uusia lehtiä kasvattavan, mutta saas nähdä. Hortensiat kukkivat ihanasti ja aion piakkoin hankkia niitä lisää.

Kaupan puolella on mennyt mukavasti ja heinäkuussa tein tähän asti parhaimman myyntini. Hyvä suunta. Ehkä minusta jonain päivänä tulee päätoiminen kauppias ja voin toteuttaa unelmani. Kiitos kaikille ihanille asiakkaille!

Huomenna kauppaan tulee jälleen uusia ihania mekkoja! Olen löytänyt sisäisen mekkoihmiseni. Minä, joka olen aina ollut housuihminen. Niin sitä muuttuu. Uskomatonta sekin.

Uusi ruusutarha on pullollaan rikkaruohoja – kiitos kompostimullan ja sateen. Pitänee jonain päivänä ryhdistäytyä ja siivota niin ruusutarha kuin muukin puutarha. Nyt ei nappaa.

Vesiastiat ovat nyt täynnä. Jopa kansi.

Safiirihortensiat (etuoikealla) ovat suuri rakkauteni ja niitä hoidan kuin ”kukkaa kämmenellä”.

Ruusutarhan uudessa pilarihortensiassa on isot kukinnot.

Jotenkin kaikessa on jo vähän syksyn tuntua. Äkkiä se kesä taas meni. Kohta vaellamme pimeydessä.

Kasvihuoneessa kukkii. Enpä ole tainnut montaa kuvaa sieltä julkaista tänä kesänä. En ole tainnut istua siellä kertaakaan.

Amerikanjalopähkinä on kasvanut jälleen melkoisiin mittoihin. On kuin sateenvarjo puutarhamme yllä.

Se on niin iso, että sitä on lähes mahdotonta kuvata.

Sen lehvät ovat puolimetrisiä ja enemmänkin. Pähkinöitä putoilee ja kohta oravilla alkavat kiireet.

Viikolla tein tilauskimpun.

Jaa-a. Mitähän sitä tekisi? Taidan hilpaista päikkäreille, sillä on jotenkin vetämätön olo. Taas! Ehkä antibioottikuuri väsyttää.

Mukavaa sunnuntaita.

10 thoughts on “Uskomatonta

  1. Helteillä tottui leppoisaan rytmiin, luki kirjaa puutarhakeinussa, puutarhatyöt oli lähinnä kastelua ja puutarhassa kävelyä. Nyt ei oikein meinaa päästä tekemisen moodiin ja sadekuurotkin haittaavat, hankala tehdä mitään kun puolen tunnin välein sataa vettä. Ehkä se tästä.
    Ja lomakin on ohi, joka vuosi ihan liian nopeasti.

    1. Totta. Alkoi myös tympiä koko puutarha, kun kaikki aika siellä meni kasteluun ja kuihtuneitten kasvien hengissä pitämiseen ja lehtien haravointiin. Mikään ei kukoistanut. Jep, arki alkaa.

  2. Hienolta näyttää puutarhassanne, vaikka pääpuutarhuri olisikin pitänyt huilaushetkiä. Hortensiat kukkivat näyttävästi ja on tuo Amerikanjalopähkinäpuu mahtava! Onnea myyntiennätyksen johdosta!

    1. Kiitos, Maria. Hortensiat ovat ihania ja niihin panostan lisää. Tuohon puuhun minulla on viharakkaussuhde. On upea ja kruunaa koko puutarhan. Mutta argh, minkä määrän työtä se teettää.

  3. Kyllä viime viikon sateet tekivät hyvää puutarhalle, kasvit piristyivät aika nopeasti ja nurmikkokin vihertyi taas ainakin osin.
    Joskus intoa puutarhatöihin on enemmän ja joskus sitä inspiraatiota täytyy odotella pitempäänkin.

  4. Sinulla on ihana piha vaikka et koko ajan jaksaisi ahkeroida.

  5. Luin eka kertaa blogisi. Mukavaa realistista luettavaa, näin ne päivät ovat erilaisia. Ihailen myös kädentaitojasi, haalarisi on upea.

    1. Kiitos😊 Kiva, kun löysit tänne. Juu, erilaisia ovat päivät riippuen monista asioista.

Ilahdun kommenteista. Kiitos, kun kommentoit!

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: