Kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi

Kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi

Moi!

Ei paista päivä tähän risukasaan. Olen ihan lyöty henkisesti. Siis ihan lyöty! Kaipa tämä oli odotettavissakin.

Olen yrittänyt pysyä positiivisena ja iloisena, mutta vaikeaa se on.

Tämä postaus ei ole positiivinen, eikä liity puutarhaan, mutta puutarhuriin sitäkin enemmän. Tämä on näitä meikäläisen turhautumisen aikaansaamia avautumisia ns. hyvinvointiyhteiskunnasta ja EKSOTE:sta. En kaipaa sääliä tms., tämä on hetkellinen purkaus, kun ottaa päähän. Meikäinen purkaa paineita kirjoittamalla, kun ei pihahommiinkaan pääse.

Selkä on ollut rikki jo useamman viikon. Olin yötä päivystyksessäkin em. syystä. Viikko sitten lähetin asiasta viestiä reumapolille, kävin hoitajallakin oma-aloitteisesti viime viikolla. Tsekkasin, että viesti on mennyt perille. Ei vastausta. Hienoissa teksteissä sanotaan, että ”sinuun otetaan yhteyttä muutamassa päivässä” ym, ym. Just. Ketään ei kiinnosta.

Selkäepisodin vuoksi vatsa oli rikki viikon kipulääkkeistä johtuen. Ensi kesänä luulisin pääseväni vastatähystykseen atrofisen gastriittini vuoksi. Edellisestä tähystyksestä on kulunut viisi vuotta. Mitähän mahastakin löytyy?

Minulla on ollut ihon karvatuppitulehduksia, on psoriasis, punajäkälä ja pahimpana Pyoderma gangrenosum. Ja arvaapa, mitä! Minut oli heitetty joulukuussa ulos ihopolin kirjoilta. Ei oteta soittopyyntöjä ja viesteihin ei reagoida.

Psorin syömä ”säihkysääri”

Olen yrittänyt jo useamman viikon hoitaa alkavaa pyodermaa vahvalla kortisonivoiteella. Ei auta. Vaivan saisi hoidettua yhdellä kortisonipistoksella, mutta olisi hyvä asiantuntijan katsoa, että kyseessä on varmasti pyoderma. On todella harvinainen ja hankala autoimmuunisairaus. Tuolla pistoksella vaivan saisi hoidettua helposti.

Toinen vaihtoehto on, että annetaan pyoderman kasvaa. Tuolloin tauti hankaloituu huomattavasti. Ei ole enää hoidettavissa pistoksella. Vaatii syötävän Kortisoni-kuurin, josta tulen lievästi sanoen ”sekopääksi”. Sitten on mielenterveyspolillakin asiakas.

Ok. Ymmärrän, EKSOTE:lla on paljon potilaita ja en voi odottaa erikoiskohtelua. Mielestäni en sitä odotakaan. Minulla on kahdeksan autoimmuunisairautta, jotka eivät katoa. Tarvitsen niihin aika usein erikoislääkärin hoitoa. Syö totisesti voimia ja mielenterveyttä taistella kerta toisensa jälkeen tästä hoidosta. Menee ”moti”. EKSOTE:lla saa hyvää hoitoa, mutta saadakseen sitä on taisteltava. Minusta se ei ole oikein.

Kysynpä vain, tarvitseeko sitten ihmetellä, jos ihminen uupuu ja masentuu? Tässä on näitä taisteluita käyty jo useampi vuosikymmen ja alkaa olla taisteluväsymystä.

Lakonisesti voisi kysyä, kumpi ehtii korjata meikäläisen ensin? Taudit vai ”naapuri”? Arvannet, mihin naapurilla viittaan näin Kaakkois-Suomessa asuvana.

12 thoughts on “Kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi

  1. Mitä edes kommentoida? olen sanaton.
    Rukoilen ainoastaan että joku ymmärtäisi sinua.

  2. Hei, miten sinulla tuo pyoderma oireilee? Minulla todettiin se muutama viikkos sitten kun rintaoperaationi haava ei vaan parantunut, vaan aukesi aina kerta toisensa jälkeen. Nyt vahvalla kortisonivoiteella ja tabletti hoidolla haava menossa umpeen. Hirvittää vaan mitä se voi tulevaisuudessa tuoda tullessaan..

    1. Ensin tulee paise ihon alle. Sitten, kun se avataan, tulee haava, joka kasvaa kasvamistaan. Haavan ympärille tulee kuin haarukalla pistettyjä reikiä, jotka kasvavat ja taas tulee uusia reikiä. Tuossa ”pattivaiheessa” pyoderman saa pysäytettyä vahvalla kortisonivoiteella tai -pistoksella. Jos pääsee haavaksi asti, tarvitaan kortisonitabletit.

  3. Seuraan blogiasi säännöllisen epäsäännöllisesti ja nyt tätä lukiessani koin suuren ojojojn – muistan nähneeni Sinut Kevätmessuilla muutama kevät sitten niin terveen ja freesin näköisenä standillasi, joten vaikea on uskoa, että kehoasi nakertaa niin moni sairaus. Tuntuu pahalta. Voimia kuitenkin kaikesta huolimatta ja toivon, että tautikierre helpottaa!

    hannah

    1. Kiitos? Tämä on tällaista vuoristorataa. Välillä menee hyvin ja välillä kaikki kaatuu päälle. Iän karttuessa sairaudetkin näemmä karttuvat kiihtyvällä tahdilla. Paljon menee turhaa energiaa, kun joutuu taistelemaan hoidosta.

Ilahdun kommenteista. Kiitos, kun kommentoit!

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: