Blogin takana
Hei!
Olen Satu. Entisessä elämässäni opettaja, nykyisin Kukkaiselämää-kaupan yrittäjä. Koulutukseltani olen FM, markkinointimerkonomi ja kukkakaupan alan puutarhuri. Tällä hetkellä opiskelen muotisuunnittelijan tutkintoa Helsinki Design Schoolissa.
Rakastan kaikkea kaunista, erityisesti kukkia. Rakensin melkein 20 vuotta mieheni kanssa unelmieni romanttista puutarhaa, joka kukkii keväästä syksyyn.
Nyttemmin olen muuttanut pienkerrostaloon ja hoitelen parvekkeen kasveja ja Kukkaiselämää-kauppaa. Mukana menossa on kultainennoutaja Mortti.
***
Hi!
I’m Satu. I’m an entrepreneur, I used to be a teacher and a gardener. I love gardening and especially flowers. My goal was to build a garden of our dreams with my husband. Our aim was that our garden was blooming from April to September.
Nowadays I live in an apartment house and I garden my plants on a balcony. My cute assistant is Mortti.
PUUTARHABLOGIEN TOP 10 -LISTAN YKKÖNEN 2015, 2016 & 2017
Cision Finland 4/2015, 4/2016 ja 5/2017
Kaunis! Voinko kysyä mistä olet löytänyt tuon kankaan?
Kiitos? Eurokankaasta.
Hei kiitos! Itse nimittäin ompelen tosi paljon mekkoja juuri ja toiveena viskoosikankaat, kun inhoan sähköistymistä, olen supersähköinen :). Vaikea usein löytää viskooseja joissa ei polyesteriä tms helposti sähköistyvää.
Eipä kestä?
En ole hetkeen ommellut. Viimeksi taisin ommella tyttärelle topin 🙂 Tekemäsi mekko on upea. Minä rakastan erilaisi maximekkoja <3
Maximekot on kivoja. Kiitos, Outi. Aurinkoista viikkoa!
Kaunis tulee mekostasi. Ostin juuri itselleni uuden ompelukoneen. Minun taitoni rajoittuvat kuitenkin suorien saumojen ja erilaisten lyhentämisten ompeluun. Olispa kiva jos osaisi itsekin tehdä oikein vaatteita itselleen.
Kyllä sitä oppii, kun on hyvä kone, saumuri, sovitusnukke ja intohimo oppia. Itse olin alakoulussa kässäopen painajainen. Haukkui ompelukseni koko luokan edessä tyyliin: ”Katsokaa, mitä tämä idiootti on tehnyt!”. Meni muutama vuosikymmen tuosta toipuessa. Olisin halunnut muotisuunnittelijaksi tms, mutta mites haet alalle kutosen itsetunnolla, jonka ko. opelta sain. Yläkoulussa kässä sujui jo paljon paremmin, mutta traumat alakoulusta jäivät. Vasta reilut viisi vuotta sitten aloin ommella.