Kiitti, mulle riitti!

Kiitti, mulle riitti!

Hellurei!

Kävin eilen Tirilän puutarhalla ruusuostoksilla. Ruusulan Queen Elisabethit olivat muuttuneet talven jälkeen ”villiruusuiksi”, joten kaivoin ne ylös ja kävin ostamassa omajuurisia, kestävämpiä ruusuja tilalle. Kuningatarten aika on Ruusulassa ohi. On omajuuristen vallankumous!

Olen nyt todennut, että ryhmäruusut ovat yhden kesän juttu ja rahaa palaa joka kesä niiden uusimiseen. Kiitti mulle riitti. No, mitäpä tilalle?

Ruusujen selosteet lainattu Tahvosten sivustolta:

’”Champagne Wishes’
Hennon aprikoosin värisistä nupuista aukeaa upea, antiikinvalkoinen kukka, jossa on
häivähdys aprikoosia. Kukinnan edetessä väri muuttuu puhtaan valkoiseksi. Tämä
kaunismuotoinen pensas sopii käytettäväksi perennapenkissä tai matalana aidanteena.
Erittäin kestävä lehdistö tauteja vastaan.
Korkeus: 100 cm”

”’Pinktopia’
Puolikerrotut pinkit kukat nousevat kauniisti esille tummaa lehdistö vasten. Erittäin
elinvoimaisen ja kestävän ruusun kasvu on aluksi punertavaa muuttuen vähitellen
vihreäksi. Runsaskukkainen ruusu on ihanteellinen puutarhan huomiopisteenä tai
kukkivana aidanteena.
Korkeus: n. 120 cm”

”’Rosa Henry Kelsey’

Voimakaskasvuinen kanadalainen matala köynnösruusu (ns. pilariruusu). Lehdet tummanvihreät, kiiltävät. Kukkii pitkälle syksyyn asti saman vuoden versoilla. Loistavanpunaiset, puolikerrotut, tuoksuvat kukat.

Lisäksi ostin kaksi pinkkiä neilikkaruusua, jotka eivät kuulu suosikeihini, mutta ovat kestäviä.

”’PINK GROOTENDORST NEILIKKARUUSU’

Pystykasvuinen. Kukat vaaleanpunaiset, pienet, voimakkaasti kerrannaiset. Terälehdet ripsureunaiset. Kukat suurina terttuina versojen latvoissa, muistuttaa neilikkaa. Sopii yksittäispensaaksi, ryhmiin sekä perenna- tai kivikkoryhmiin. Grootendorst-ryhmä.

Ensimmäinen ruusu näyttää avanneen kukkansa tänä aamuna. Ai, minkä niminen? Ei aavistustakaan! Joku kanadalainen tai ranskalainen, sen muistan.

Mukaan tarttui taimitarhoilta myös kesäkukkia ja multaa. Niissäpä olikin torstai-illan ratoksi puuhaa.

Muutama laukka kukkii Ruusulassa tyttären ikkunan alla.

Tänään on tiedossa vähemmän kiva homma. En ymmärrä, mitä tonttimme rajalla olevalle villiviinille on tapahtunut. Kaikkialla muualla villiviinit ovat elinvoimaisia. Mortti ei ainakaan ole syypää, kun villiviini kasvaa Marjatarhan aidatulla alueella. Pitää yrittää paikata tuota aukkoa jotenkin.

Lehdet olivat ruskeina rytyssä ja varret kuolleet. Jouduin leikkaamaan kovalla kädellä. Nyt on kunnon aukko aidassa, ei ollenkaan nätti. Vertailuna alla kuvia, joissa villiviini on normaalina aidalla. Keksitkö, mikä voisi olla vikana?

Meillä on pihapiirissä söpöläisiä! Toinen istui saarnissa ja katseli, kun kastelin kasvimaata. Toinen oli syömässä lintulaudalla keittiön ikkunalla. Juuri kun olin keväällä aikonut lopettaa lintujen ruokinnan, orava löysi lintulaudan. Oli pakko jatkaa ruoka-apua. Kun kerran automaatti oli tyhjä, kurre mulkoili keittiön ikkunaa vasten tassut levällään. En hennonnut ottaa automaattia pois, joten meillä on nyt kesäruokinta.

Yhtenä päivänä oravanpoikanen oli istunut äitini jalan juuressa Ruusulassa. Pitivät molemmat hellehuilia.

Tänään voipi olla taas huilien paikka, sillä on luvattu aurinkoa ja hellettä. Puutarhahommia aion tehdä kelistä huolimatta. Sunnuntain Avoimiin riittää puunattavaa.

Mukavaa perjantaita!

6 thoughts on “Kiitti, mulle riitti!

  1. Viisas päätös. Saat komeaa kukintaa ja useammaksi vuodeksi. Peittää näitäkin varmaan täytyy.
    Onnea Avoimiin?

  2. Viime talvena sain pidettyä Easy Elegans-ruusut hengissä, muuten ne ovat kuolleet ekan talven jälkeen. Istutin kirjaimellisesti ohjeen mukaan, ehkä siitä oli apua. Kiirettä pukkaa avoimiin valmistautumisessa, kaikkea en vaan millään ehdi tehdä.

    1. Auts, olikohan huono hankinta. Minä en ohjeita katsellut.. Heh, ei kuulu tyyliin..

  3. Minä juurikin istutin ryhmäruusuja muutama viikko sitten. Toivottavasti säilyvät pidempään kuin vuoden.

Ilahdun kommenteista. Kiitos, kun kommentoit!

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: