Rakas ystävä lähti – He’s gone

Rakas ystävä lähti – He’s gone

Hei! Tämä on ollut suuren surun viikko. Tänään Mikki lähti viimeiselle matkalleen klo 10.20. Olimme koko perhe rakasta ystävää saattamassa viimeiseen hengenvetoon asti. Kaveria ei jätetty!

Vielä eilen illalla Mikki kantoi kaikki lelunsa luokseni ja olisi halunnut leikkiä. Ei se onnistunut, kun hengitys pakahtui. Ruokakin olisi maistunut, mutta syönnin jälkeen tuli paha olo. Makuulle käyminen näytti sattuvan.

Nämä lelukuvat ovat eilisillalta.

Kaveri kellitteli rennosti tänä aamuna, kuten yleensä aamuisin. Häntä alkoi viuhua vimmatusti, kun lähestyin.

Aamulla se tuli sängyn viereen ja silittelin ainakin tunnin verran sitä. Lopulta nukahti kättäni vasten.

Vielä tänäkin aamuna se oli aamupuhassaan, mukana sytyttämässä aamutulia puuhellaan.

Poseerasi viimeisen kerran Facebook-sivujeni joulukalenteriin.

Tähysti keittiöelämää kodinhoitohuoneen pyykkitelineen alta.  Tuo oli Mikin lempipaikka.

Katse oli todella surullinen. Ehkä se vaistosi kohtalonsa…

Käytiin vielä pariin otteeseen ”tilukset” läpi.

Tassunjäljet ovat muistona.

Liikenne piti tsekata vielä kerran.

Jäähän kaikki takapihalle hyvin?

Halasin rakkautta varastoon.

Kello 10.20 oli aika… Lääkäri sanoi, että teimme oikean päätöksen. Mikin kunto oli päivässä heikentynyt paljon. Syöpä oli siis ärhäkkä.

Viimeinen palvelus kaverille…

Kiitos kaikille sadoille Mikin ystäville myötätunnosta ja tuesta, jota olette meille viime päivinä antaneet. Lohduttaa, että Mikillä oli valtavasti ystäviä. Mikki jätti suuren aukon sydämiin ja ei tämä blogikaan ole enää ennallaan, kun sen tähti on poistunut. Enää Mikillä ei ole kipuja. Meille tänne jääville jäi valtava ikävä ja suru. Tuo hurmuri särki monta sydäntä. Onneksi on kauniit muistot, joita kukaan ei voi meiltä viedä.

Teen jonain päivänä Mikin muistopostauksen, johon kerään kauniita kuvia ihanista yhteisistä hetkistä. Tähti on poissa.

115 thoughts on “Rakas ystävä lähti – He’s gone

  1. ….murheellista ja koskettavaa…hyvä ystävä poissa…jättää varmasti ison aukon arkeen pitkäksi aikaa…kyyneleet tulvivat silmiin, kun luin tekstiäsi…voimia ja jaksamista koko perheelle <3

  2. Tuli surullinen olo ,.itku tuli…hyvää matkaa sateenkaarisillalle Mikki -kulta.

  3. Kiitos. Suru on suuri ja ikävä myös. Koti on tyhjä ilman Mikkiä.

  4. Toivotaan hyvää matkaa. Paljon sai pusuja ja haleja matkaeväiksi.

  5. Itku tuli, viimeiset yhteiset hetket ovat tuskaisia vaikka tietää tekevänsä juuri oikean päätöksen. Mikillä on nyt kaikki hyvin?

  6. Päätös oli ainoa oikea. Mikin hyvinvointi oli tärkein. En halunnut rakkaan kaverin kärsivän.

  7. Hyvää matkaa sateenkaarisillalle Mikki ❤ Voimia ja jaksamista teille!
    Meidän Topi-koira meni kolme vuotta sitten myös ärhäkkääseen syöpään vain 6-vuotiaana,ikävä on vieläkin suuri…

  8. "Ei tarvitse kirjoista tietoa
    eikä opinkappaleista tuntemusta se,
    joka tuntee tummat silmät
    sielun peilit
    luottavaisuuden kuvastimet
    ymmärryksen lähteet
    ikuisen rakkauden,
    ajattoman ystävyyden heijastavat silmät."
    Seija Mäki: On kotona koira tai kaksi

    Lämmöllä teitä kaikkia ajatellen.

  9. Matka jatkuu Mikillä muille laitumille ja se on totta hän oli blogisi tähti. Aika näyttää miten jatkat ja minkälaisin ideoin. Se mitä siihen kuvaan eilen kirjoitin, muista se loppulause.

  10. Oi voi! Kyyneleet nousevat silmiini kun tätä luen…
    Niin se on että rakkaista karvakorvista on joskus luovuttava. Voimia!

  11. Suurinta rakkautta on päästää lemmikki kärsimyksistään. Taatusti vaikea, mutta ainut oikea ratkaisu.

  12. Kurkkua kuristi koiraihmisellä, mutta nyt Mikillä on hyvin. Jaksamista teidän perheelle.

  13. Elämään jäi nyt Mikin kokoinen aukko. Eläimestä luopuminen on aina ikävää, mutta tämä oli oikea päätös. Voimia teille tuleviin päiviin!

  14. Ei tahdo nähdä kyyneliltä kirjoittaa… Rakas Mikkisi on poissa, mutta nyt hänen on hyvä olla. Kiitos kun annoit hänen mennä. Voimia suuruusi.

  15. Voi suurta surua. Lähetän täältä lämpimät halit, kun en muutakaan osaa. Ja Mikille vilkutuksen koirien taivaaseen <3

  16. Lemmikin lopettaminen on vaikeaa ja surullista. Mutta todellista rakkautta on päästää ystävä kivuistaan . Vaalikaa kauniita muistoja surussanne ! ?

  17. Ihan kamalaa. Niin suuri suru että sydän pakahtuu.
    Voimia ja lämmin osanotto <3

  18. Ei ole mikään ennallaan. Mikki jättää valtavan tyhjän kohdan, vaikka en häntä ikinä tavannutkaan. Blogisi kautta on tullut niin rakkaaksi ja on tärkeä osa teidän kotia ja puutarhaa. Vastahan se oli, kun aloin blogiasi lukea ja oli hellyyttäviä kuvia pikku-Mikistä, niin kuin tuo kuva kurkkimassa ikkunasta ulos sohvan selkänojalla, joka on blogisi sivussa. Liian lyhyen ajan hän sai elää. Voimia valtavaan suruunne. ♥

  19. Mikki todella jätti suuren jäljen meihin blogin lukijoihin. Minullekin tuli tänään kesken työpäivän melkein itku, kun ajattelin, että mikähän tilanne teillä on. Mikki on ollut niin ihana "blogiystävä".
    Ihana, että jaksoit tehdä näin kauniin postauksen ihanan Mikin muistoksi.
    Lämmin halaus teidän koko perheelle suuressa surussanne! <3

  20. Kyyneleet tulivat minunkin silmiini. Kiitos Mikki mukavista hetkistä, hyvää matkaa sinulle!

  21. Sanat ovat vähissä suuren surun äärellä. Rakkaasta lemmikistä luopuminen on niin raskasta ja surullista, ettei sitä osaa edes sanoa 🙁 Oikean ratkaisun teitte rakasta ystäväänne kohtaan ♥ Voimia teille ♥♥♥

  22. Kiitos. Viisaita ja kauniita sanoja. Meidän talo on nyt tyhjä.

  23. Kiitos, kauniista sanoistasi. Jahka tästä pääsen jaloilleni, luulen, että haluan uuden puutarhakaverin. Se on ikävään paras lääke. Ei korvaa Mikkiä, mutta auttaa unohtamaan surua ja ikävää ja saa hyvän ja rakastavan kodin meillä. Talo ilman rakasta karvaturria tuntuu tyhjääkin tyhjemmältä. Elämässäni on aina ollut koiria. Luopumisen tuska on valtava, mutta se on hinta onnellisista yhteisistä vuosista. Koira lemmikkinä antaa valtavasti iloa ja pyyteetöntä rakkautta. Mikki kulkee aina sydämessäni. Samoin edesmenneet rottweilerimme Roope, Taavi ja Aku. Kaikki ovat olleet aivan ihania.

  24. Tänään piti päästää rakkaasta ystävästä irti. Kiitos, Pirjo.

  25. Näin se on. En epäillyt hetkeäkään. Olisi ollut itsekästä pitää Mikkiä kärsimässä. Sillä oli jo eilen illalla ajoittain melko hankala olo. Nyt sitä ei enää koske minnekään.

  26. Se lohduttaa, että Mikkiä ei enää satu. Olo on surullinen, mutta myös helpottunut. On kamala katsoa vierestä viattoman lemmikin pahaa oloa.

  27. Jäi iso aukko. Kiitos, Eeviregina. Päätös oli vaikea, mutta oikea.

  28. Sama täällä! Mikki oli todella rakas ja aivan liian vähän aikaa luonamme. Luulin, että olisi vielä toiset kuusi vuotta. Mikillä oli lyhyt ja kaunis elämä. Kiitos sinulle.

  29. Kiitos, Annukka. Suru on valtaisa. Mikki sieltä vilkuttelee takaisin. On myös luvannut ohjata, jos meille joskus vielä tulee koiranpentu. Huutelee pilven reunalta, ettei Mamin kukkia saa talloa ja miten pitää poseerata. Näin me sovittiin. Mikki sai paljon haleja ja pusuja mukaansa.

  30. Kiitos, Marketta. Mikin parhaan mukaan mentiin. Se on toissijaista, jos meitä itkettää. Tärkeintä oli Mikki.

  31. Kiitos, Nina. Kyllä rintaa kivistää. Luopumisen tuska.

  32. Ei ole, ei. Mikki vei sydämeni. Oli suloinen ja kiltti hurmuri. Pilke silmäkulmassa. Sai hauskoja hepuleita. Petkutti meiltä makupaloja. Oli viisas ja kaunis. Iso aukko jäi elämään. Vasta tuli ja nyt jo lähti. Liian pian.

  33. Kiitos, Riina. Näitten postausten teko lohduttaa. Saan jäsenneltyä tunteitani ja ajatuksiani. Saan muistoista voimaa ja tuntuu kuin Mikki olisi tässä, kun hänestä kirjoitan. Onkin tavallaan läsnä. Teen vielä kauniin kuvapostauksen Mikin elämän hauskoista hetkistä. Niitä riitti. Mikki oli persoona.

  34. Mikki kiittää ja vilkuttaa takaisin. Sen on nyt hyvä olla.

  35. Tuli itku kun luin tekstisi ja katselin Mikin kuvia, voimia teille! Mutta oikea oli päätöksenne ja se on rakkautta osata luopua kun sen aika on. Mikillä on ollut onnellinen koiran elämä ja hän sai arvokkaasti siirtyä sinne missä kipua ei enään ole. Halaus ❤️

  36. Voi Satu, sanat eivät riitä kertomaan miltä täälläkin tuntuu ?.
    Viimeksi pari vuotta sitten itse jouduimme saman päätöksen eteen, rakkaasta luopuminen on ihan hirveän vaikeaa vaikka tietääkin tekevänsä sen ainoan oikean ratkaisun.
    Jaksamista teille tositosi paljon ❤️

  37. Voi, kyynelsilmin minäkin luin tätä postausta, rakas Mikki on poissa, mutta ihanana muistona sydämissämme <3
    Voimia koko perheelle.

  38. Tuntuu niin pahalta, vedet valuvat silmistä, kun tätä postaustasi luen, voi Mikki <3
    Enää ei kuitenkaan kipuja, nyt Mikin on hyvä olla. Teitte oikein ja ihanaa, kun koko perheen voimin saatoitte rakkaan ystävän viimeiselle matkalle.

    Voiia suuren surun keskelle <3

  39. Voi, miten surullisia uutisia ?. Itku tietysti tuli. Osanottoni suureen suruunne! Koiran menetykseen ei millonkaan totu. Teitte raskaan, mutta oikean päätöksen. Te kuljitte Mikin kanssa loppuun asti. Mikki kulkee kanssanne edelleen, vaikka ei näy. Koittakaa jaksaa. Voimia kovasti!

  40. That is very sad news for you and all of your family Satu – your garden will not seem the same without Miki popping up somewhere in all of the pictures.

  41. Suuret osanottoni myös täältä. Reilu vuosi sitten saattelin sydänystäväni, hevoseni, viimeiselle matkalleen. Nyt elämme aikoja, kun vanha pappakoiramme ei ole enää entisensä. Pikkuhiljaa joudumme totuttelemaan ajatukseen, että hyvästien aika lähestyy.

    On ollut ihana seurata Mikin matkaa blogisi kautta <3

  42. Voi ei. Lämmin osanottoni suureen suruun. Itkettää niin, kun kuvia katsoo. Voimia koko perheelle ja hyvää matkaa Mikille!

  43. Lämmin osanottoni!
    Iloitaan siitä, mitä on ollut
    eikä murehdita sitä mitä ei enää ole.
    Kaikki hyvä on lahjaa,
    ei itsestään selvää <3

  44. Osanottoni. Mikillä ei ole enää kipua ja tuskaa, teitte juuri sen oikean päätöksen <3

  45. Kiitos, Johanna. Tuo oli ainoa oikea päätös, vaikka pahalta tuntuikin. Viikonloppuna Mikki olisi jo kärsinyt. Halusin rakkaalle hyvän ja kauniin lopun.

  46. Kiitos, Virpi. Tuntuu, että sydän pakahtuu sirusta. Onneksi on ihanat muistot. Pihää olla kiitollinen ajasta, jonka Mikki oli kanssamme.

  47. Kiitos, Tuulikki. Ystävä on poissa, mutta elää muistoissa aina.

  48. Kiitos, Sari. Se helpottaa ja lohduttaa, että Mikin on nyt hyvä olla.

  49. Thank you, Rosemary. I agree. Nothing is same. This was heart-breaking and a huge loss to us.

  50. Kiitos, Sanni. Lemmikit ovat niin rakkaita ja jättävät ison jäljen sieluun ja sydämeen.

  51. Kiitos, Nina. Mikki sai paljon pusuja ja haleja matkaan.

  52. Olet kerännyt mieleesi paljon muistoja, hyviäkin. Ne auttavat sinua jaksamaan. Kun aikaa kuluu,ikävä helpottaa. Mutta ei lopu koskaan.

  53. Elämä näyttää joskus olevan epäreilua, mutta viisautta on luopua silloin kun sen aika on. Voimia teille, Mikin muisto säilyy aina. <3

  54. Voi Mikki?aivan kamalaa.
    Miten Mikin sairaus on mennyt minulta ohi? Tunnen itseni nyt oikein tyhmäksi?… vaikka tiedän miten kauheaa eläinystävästä luopuminen on. Lähetän paljon voimia?

  55. Vain vähän yli kuusivuotta! Ja niin monet sydämet sulatti, alussa niin pikkuinen, sitten ylväästi oli mukana puutarhahommissa ja lukemattomissa kuvissa poseerasi!
    Olen todella pahoillani näistä surullisista uutisista!

  56. Osanottoni Satu <3 <3 Mikki on todellakin ollut suuri osa blogia ja hänen persoonansa on tullut lukijoillekin tutuksi. Toisaalta, blogin kautta kaikki muistot säilyvät ja niihin voi palata. Lämmin halaus! <3

  57. Voi Satu:( ♥ Minä en oikein edes kyyneliltä nähnyt näppäimiä kun yritän kirjoittaa. On niin surullista että jouduitte rakkaasta ystävästä luopumaan:( Osanotot teille kaikille ja kovasti voimia ikävään♥

  58. Muistot auttavat. Pitää olla kiitollinen, että sain olla Mikin kanssa kuusi ihanaa vuotta. Ikävä on.

  59. Kiitos, Ulla. Pitää ajatella rakkaan lemmikin, ei omaa parasta. Joskus on tehtävä kovia päätöksiä tehdäkseen oikein. Mikin on nyt hyvä olla. Minulla on suru ja ikävä, mutta niistä on tavalla tai toisella vain selvittävä.

  60. Kiitos, Sirkku. Mikki elää aina sydämessäni ja muistoissa. Oli suuri persoona.

  61. Mikki on koirien kultaniityillä. Lupasi lähtiessään katsoa touhujemme perään ja huudella pilven reunalta ohjeita mahdolliselle seuraajalleen. Isot olivat Mikin saappaat ja niitä ei helposti täytetä.

  62. Kiitos, Manna. Mikin olon helpotus on pääasia. Rakkaan lemmikin kärsimystä ei kestä katsella.

  63. Kamalaa on. Järkytys ja suru ovat suuret. Vielä keskiviikkoaamuna luulin, että Mikki on yskää lukuunottamatta ihan ok. Iltapäivällä kaikki olikin toisin ja perjantaina Mikkiä ei enää ollut. Tila huononi aika vauhdilla, syöpä oli ärhäkkä.

  64. Niinpä. Nuori koira parhaassa iässään. Ei annettu meidän pitää Mikkiä kauempaa. Ehkä Mikki oli liian hyvä tähän maailmaan. Mikki oli tähti. Kiitos, Emilie.

  65. Kiitos, Jonna. Nyt on helpottunut olo, kun Mikin ei tarvitse kärsiä. Ikävä ja suru ovat isot.

  66. Kiitos, Satu. Niin, onneksi Mikin elämää on tallella blogissa kuvina, tarinoina ja videoina. Niihin voi palata. Videoita en vielä oikein voi katsoa, tai itkettää. Pentukuvat ja muistot lohduttavat. Sydäntä kyllä puristaa, jos alkaa miettiä, joten parempi olla miettimättä ja jatkaa parhaansa mukaa eteenpäin.

  67. Suru ja ikävä ovat niin isot, etten voi edes miettiä niitä. Pakko vain painaa eteenpäin. Pitää yrittää olla kiitollinen kuudesta ihanasta yhteisestä vuodesta, tosin olisi niitä voinut olla tuplasti. Mikki oli rakastakin rakkaampi. Kiitos, Päivikki.

  68. Olen pahoillani. Tuska on kuin lapsensa menettäneenä. Sitä ei tajua edes ennenkun itse kohtaa saman. Voimia!

  69. Kiitos. Suru ja ikävä on suuri. JOenkin käsittämätöntä, että Mikkiä ei enää ole. Oli luonamme hetken ja nyt on jo poissa.

  70. Tämä postaus on todella teennäinen ja vastenmielinen – suorastaan järkyttävä. On todella ajattelematonta (ja mautonta) esim. kuvata kuolevaa koiraa johonkin typerään joulukalenterin luukkuun. Luulisi tuossa tilanteessa olevan muutakin tekemistä. Itselläni on nyt toinen kultainennoutaja. Kun ensimmäinen kultaiseni sairastui vakavasti, olin todella poissa tolaltani. Yritin tehdä kaikkeni koiran eteen ja, kun kuitenkin jouduin saattamaan sen viimeiselle matkalle, ei olisi tullut mieleenikään räpsiä tilanteessa kuvia blogiin jaettavaksi. Edellinen koira on tuskin ehtinyt kylmetä, kun jo hihkutaan söpöysvaroitusta seuraavasta ja blogikaverit hihkuvat seurana kuinka iiiiiihanaaa.

    Minulla ei ole vaikeuksia, en ole negatiivinen, enkä yritä tahallani pahoittaa kenenkään mieltä. Nämähän ovat perustelut, joilla kaikki vähänkin kritiikkiä sisältävä palaute tyrmätään yhteisvoimin blogiyhteisöissä, joista alkaa muodostua kaikukammioita. Minä pahoitin mieleni ensin tästä postauksesta. Kukin suree (tai ei sure) tavallaan, mutta kyllä itsekin keski-ikäisenä naisena odottaisin kanssasisariltani edes vähän tyylitajua.

  71. Kiitos mielipiteestäsi. Kukin suree tavallaan ja sinun tapasi ei ole ainoa oikea. Sinä et tiedä suruni tai rakkauteni määrää ja mielestäni kirjoituksesi on jokseenkin törkeä ja erittäin julma. Elämään kuuluu kuolema ja lemmikin menettäminen on valitettavasti se hinta, joka yhteisistä onnellisista vuosista on jossain kohdin maksettava.

    Minusta Mikin kuvissa ei ollut mitään mautonta. Mikki oli kaunis ja rakas viimeiseen hengenvetoon saakka. Ei sairastuminen tehnyt Mikistä mitenkään likaista tai sopimatonta.

    Jos saat siitä paremman mielen, että raportoin sinulle itkeväni Mikkiä päivittäin, niin ole hyvä. Niin teen. Minun tapani selviytyä tästä surusta ja rakkaan ystäväni lähdöstä on ottaa koiranpentu. Se ei tuo Mikkiä takaisin, eikä korvaa Mikkiä. Mikki oli rakas ja ainutlaatuinen. Pentu tuo kuitenkin iloa elämään ja siitä tulee ajan kanssa rakas perheenjäsen. Pentu saa myöskin rakastavan ja hyvän kodin. Mikki ei tule takaisin, vaikka mitä tekisin.

    Olen iloinen puolestasi, että sinulla on hyvä tyylitaju ja osaat surra oikein. Tyylikästä olisi myös kirjoittaa ajatuksistaan omalla nimellä, eikä piiloutua anonyymiyden taakse. Minusta se, ettei tohdi kertoa ajatuksistaan omalla naamallaan ja nimellään jo kertoo jotakin. Mietipä sinä puolestasi sitä. Hyvää loppuvuotta.

    P.S Blogini lukeminen niin täällä Bloggerissa kuin Facessakin on täysin vapaaehtoista. Mikäli ahdistaa, vaihda kanavaa.

  72. Hei Satu olen pitänyt taukoa blogista marraskuun lopulta, milloin kirjoitin Helmistä. Kirjoitit niin kauniisti blogiini. Nyt suureksi surukseni sain lukea myös Sinua ja koko perhettänne kohdanneesta suuresta surusta hetimiten sen jälkeen. Nyt puolestani vastaan Sinulle, Mikillä on siellä kultaniityillä monta kivaa kaveria odottamassa, meiltä Helmi, teiltä Roope, Taavi ja Aku.

  73. Meitä molempia kohtasi suuri suru ja rakkaan ystävän menetys. Enpä siinä kohtaa tiennyt itselleni käyvän samoin ihan pian, kun kommentoin blogiisi. Näin se elämä vie. Itku tulee Mikin kuvia katsellessa. Alkuun olin niin järkyttynyt, etten oikein edes tajunnut tapahtunutta. Kaikki kävi parissa päivässä. Luulin, että meillä olisi vielä toiset kuusi vuotta ainakin yhdessä. Vaan ei. Mikki oli kai liian hyvä ja kiltti tähän maailmaan, kun vietiin niin aikaisin pois. Nyt on Mikillä ja Helmillä hyvä olla.

Vastaa käyttäjälle NinnuPeruuta vastaus

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: