Moi!
Vietän Kukkaiselämää-kaupasta vapaapäivää ja itken kotona. Mikäs sen mukavampaa?
Kävin viime viikolla silmäpolilla, jossa monen vuoden jälkeen todettiin silmien olevan kunnossa. Hyvä niin.
Kävin myös ihopolilla vaskuliittiepäilyn vuoksi. Otettiin koepala polven patista ja sain kortisonipistoksia säärien patteihin. Ei ole varmuutta, ovatko patit pyodermaa vai vaskuliittia, vai molempia. Koepalan tulokset tulevat kolmen viikon kuluttua.
Kävin myös laajoissa verikokeissa. Tuloksista ei ole tietoa. Eivät näy Hyviksen Kannassa.
Tänään kauhukseni huomasin, että oikeassa sääressä on ihon alla mojova uusi patti. Eikö tämä kurimus jo riitä? Lyötyä lyödään ja lyödään! Nyt alkaa tuntua siltä, että annan periksi. Mitä hyödyttää rimpuilla ja taistella? Uppoan vain syvemmälle suohon. Joka viikko jotakin.
Tällaista tällä kertaa.
Sanat eivät riitä lievittämään tuskaasi,mutta toivon sydämeni pohjasta,että löytyy tepsivä hoito/lääke auttamaan oloasi siedettävämmäksi.Jaksamista niinpaljon kuin ikinä sinulle,älä anna periksi,varmasti edessä on vielä paljon onnellisempia aikoja.T.Leena
Kiitos. Parempia aikoja odotellessa..
Voi rakas Satu, miksi sinua näin koetellaan. Olen voimaton auttamaan. Vain ajattelen sinua ja toivon parempaa päivää, kivutonta päivää.
Sirpa
Kiitos❤️
Hei, älä ajattelekaan antaa periksi. Aina löytyy syy taistella. Teet kauniita ja uniikkeja kortteja.
Kiitos. Tuntuu, että menee voimat. Olisi tarpeeksi sairauksissa ja ei enää jaksaisi taistella hoidosta. Kaiken lisäksi saan vielä kokea koston henkilöltä, jolle aiheesta annoin ihan asiallista palautetta hoitotyöstä (tekemättömästä). Jotkut ajattelevat olevansa kuin Aurinkokuningas…
Voimia ja jaksamista. Luovuttaa ei kuitenkaan kannata, sillä sinulla on vielä paljon annettavaa niin kaupassasi kuin uudella opiskelun alallakin.
Kiitos🥰 Aika ajoin iskee epätoivo, kun niin monesta asiasta pitää vääntää.